tiistai 3. syyskuuta 2013

Kairon kotiin palaaminen mietityttää

Lähdin 30.6. tyttöjen kanssa Kairosta Suomeen lomalle. Tällöin oli tiedossa, että Mursi syöstään vallasta ja että Egyptissä alkaa myllerrys. Mieheni jäi edelleen Kairon kotiimme tekemään töitä. Hänen työpaikkansa lähistöllä Nasr cityssä kuitenkin oli usein mielenosoituksia heinäkuun aikana ja välillä töihin meno estyi kokonaan muuttuen kotona tehtäviksi etätöiksi.


Oman Kairon kotimme alueella (n. 30 km keskustasta) oli pääasiassa kuitenkin rauhallista. Ramadan jälkeen sitten 14.8. päätettiin mielenosoittajien leirit hajoittaa ja alkoi verilöyly. Tällöin miehelläni ei ollut työpaikalle menemistä, sillä se sijaitsi Rabaa-aukion läheisyydessä. Hän lensi juuri sopivasti Suomeen lomalleen. 14.8. Egyptiin julistettiin kuukauden mittainen hätätila. 

New Cairossa ruokakauppamme ympäristöä...

Lentomme takaisin Kairon kotiimme olisi ollut 29.8., mutta koska tilanne on mieheni työn jatkon kannalta epäselvä, emme lähteneet takaisin. Tytöt aloittivat koulunsa viime viikolla täällä Suomessa, ja ovat kouluissa ainakin jouluun saakka. Koulu on lähtenyt mukavasti molemmilla käyntiin. Suomen kouluun oli helppo palata, koska asioita hoidetaan täällä niin joustavasti ja kaikki oli tuttua.

Yläkerrasta on maisemat Laajavuoreen ja hyppyrimäki näkyy taustalla
Asumme toistaiseksi ystäviemme yläkerran asunnossa Jyväskylän Harjun kupeessa ja viikonloppuja mökillä, kunnes jatkot selviää. Perheellämme on täällä kaikki välttämätön, mutta suurin osa tavaroistamme on Kairossa. Kun on majailtu siellä sun täällä niin huomaa, että aika vähällä tavaramäärällä sitä tulee loppujen lopuksi toimeen... 
 
Seuraan päivittäin tapahtumia uutisten ja Egyptissä asuvien ystävieni kautta. Välillä tietotulva ahdistaa, eikä jaksa enää ottaa vastaan ikäviä uutisia, mutta toisaalta haluaa olla selvillä maan asioista. Monilla on ollut huoli perheestämme ja meidän tulevaisuudesta. Meillä ei ole täällä eikä myöskään Egyptissä ollut mitään hätää. Arkielämä egyptiläisillä on kuitenkin hankaloitunut entisestään ja se on äärettömän surullista ja siitä olemme hyvin huolissamme...

Monet kysyivät, kun tulimme Suomeen, että eikös se ole hyvä kun pääsitte takaisin Suomeen? Tietenkin oma kotimaa on rakkain! On kuitenkin hyvä nähdä muita maita ja kulttuureita avartaakseen omaa maailmankatsomustaan. Jo tämä puolikin vuotta avarsi sitä paljon!

Menisin mielellä takaisin jatkamaan aloitettuja projektejani ja tapaamaan ystäviäni, mutta tässä epävakaassa tilanteessa on tyttöjen hyvä olla täällä koulussa ja normaalissa arjessa kiinni. 

Toivoisin, että mieheni työ jossain muodossa voisi siellä jatkua. Projekti nojaa kuitenkin vahvasti sekä suomalaisten että saksalaisten asiantuntijoiden työpanokseen Egyptissä. Mikäli ulkoministeriöiden matkustusohjeissa kehotetaan välttämään matkustamista Kairoon ja mikäli uutiset jatkuvat ikävinä, on vaikeaa saada asiantuntijoita matkustamaan sinne.

Tällaista epävarmuutta on siis meidän elomme tällä hetkellä. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä tavalla tai toisella! Se on kuitenkin varmaa, että Egyptillä ja sen ihmisillä on paikka sydämessämme aina, kävi miten kävi. 
Ja taas mennään...!!!!

Jatkan edelleen blogini kirjoittamista ja pidän teitä ajantasalla, joten pysykää kuulolla;)