Kotia metsästämässä

Kodin etsiminen täällä osoittautuikin yllättävän hankalaksi ja aikaavieväksi hommaksi. Tarkoitus olisi löytää koti, joka olisi lähellä tyttöjen koulua ja siedettävän lähellä mieheni työpaikkaa; lähinnä siis New Cairon  ja Al Rehabin alueelta. Kairossa on useita erilaisia ns. turvallisia alueita mm. compoundeja eli sellaisia alueita, jotka on aidattuja ja vartioituja alueita 24h vuorokaudessa. Turvallisuus on tietenkin yksi tärkeä asia.

Kävimme katsomassa internetistä tietoja näiden alueiden asunnoista ja niiden välittäjistä. Pian selvisi, että nettisivut eivät ole ajantasalla. Ulkokuva jostain talosta on saatettu ottaa ihan muusta rakennuksesta tai luvataan asioita, joita ei oikeasti ole (esim. puutarha), vuokratkaan eivät ole oikeat eli ulkomaalaisille hinnat saattavat olla jopa kaksi- tai kolminkertaiset paikallisiin verrattuna! Lisäksi, vaikka kiinteistönvälittäjän kanssa oli sovittu, mikä on vuokramaksimi, niin hän vie katsomaan kalliimpia paikkoja ..... onneksi kuljettajamme selvensi asian välittäjälle. Kun löydämme kodin, jonka haluaisimme vuokrata, niin mieheni paikalliset työkaverit lähtevät katsomaan asunnon kunnon ja hinnan kohdalleen....


Tarjontaa asunnoista on laidasta laitaan.  "Villa" on usein sisustettu hyvin vanhanaikaiseen paikalliseen tyyliin puutarhoineen. Sitten esim. aivan uusia paritaloja, missä ei ole edes huonekaluja vielä ja samanlaisia taloja on vieri vieressä parikymmentä. "Appartement" voi olla esim. kerrostalossa ja hyvinkin modernisti sisustettu. Monissa asunnoissa on jotain hyvää ja jotain huonoa. Voi, kun saisi yhdistettyä ne hyvät puolet yhteen asuntoon!

Suurin osa Kairon asunnoista kuitenkin on sellaisia, että on pelkät perustukset ja keskeneräisiä taloja on paljon enemmän kuin asuttuja. Joissain paikoissa on upea talo uima-altaineen, mutta kun katsoo naapurustoa niin suurin osa on asumattomia "aavetaloja" - vain talojen synkkiä perustuksia....Välittäjät sanovat, että parissa vuodessa nämä ovat täynnä asukkaita, mutta näin ei tule käymään, koska koko kaupunki on TÄYNNÄ keskeneräisiä asuntoja.

Menimme erääseen taloesittelyyn ja  odotellessamme omistajaa, katselimme vieressä rakenteilla olevaa taloa, jossa oli vain perustukset. Tarkemmin katsoessa siellä asuikin kuusihenkinen perhe. Pyykit roikkuivat naruilla, yksi sähkölamppu loisti pimeän betoniperustuksen nurkassa. Lapset tonkivat jätteitä kepeillään ja leikkivät hiekassa. Keskeneräiseen rakennukseen oli saanut luvan asumiseen kuulemma erään tämän alueen vartijan perhe. Tällaisissa ja paljon paljon huonommissa rakennuksien perustuksissa asuu lukuisat kaupungin köyhistä. Tämä kuva perheestä oli pitkään illalla mielessäni. Köyhyys-rikkaus elävät täällä rintarinnan ja aluksi siihen on vaikea sopeutua...

Jatkamme siis kodin metsästystä ja uskon, että sellainen meille löytyy, koska tarjontaa on. Yksi paikka tuntui jo kovasti mieleiseltä, joten nähtäväksi jää, tuleeko siitä meidän kotimme Kairossa.....


"Tänään satun olemaan täällä - huomenna jossakin toisessa paikassa. Minä kuljen kulkemistani, ja kun löydän hauskan paikan, pystytän telttani ja soitan huuliharppua." 

(Nuuskamuikkunen, Muumipeikko ja pyrstötähti)